No huh huh

Viime viikolla opettajanamme oli Tommi Musturi, joka opetti värisarjakuvaa. Siksipä nämä tuotokset kauniin loistokkaissa väreissä. Jos värejä voisi syödä, eläisin pelkällä syaanilla.

Sari on se luokkalaisemme, joka ei ikinä päivitä blogiaan. Katsokaa vaikka!

Meillä on kämppisten kesken ollut mukavia perheiltoja yhdessä syöden. Kenties jokunen ruokaohje päätyy blogiinkin.

Suunnittelin pokemoneja. Tuon yhden olen suunnitellut tosin jo 2000-luvun alussa.

Anja uteli, että minkälaisia hahmoja minulla on ja onhan niitä ihan liikaa. Nämä ovat kaukaisen planeetan ylhäisiä eräästä käsittämättömästä fantasia-sci-fi-seikkailustani, joka luultavasti ei ikinä pääse sarjakuvaksi asti.

Nämä hahmot esiintyivät pisimmässä sarjakuvassani ennen sarjakuvalinjalle tulemista. Sarjakuvassa oli kuusi sivua.

He ovat rikkaita lapsia teollistumisen ajan Englannista, eikä heillä ole vielä tarinaa. Aion kuitenkin kehitellä jotain ihan vain, että pääsisin piirtämään noita pukuja.

2 vastausta artikkeliin ”No huh huh

  1. ha ha ha ha ha ha ha ha ha haa.
    Olisit sä nyt ees niitten hahmojen nimet voinut kertoa! No mut ei, hienoja ovat (aina jos on pitkät korvat, tietty). Laita niitä sarjakuvasivuja, mitä olet piirtänyt tänne kans.

  2. onsku on iha ittensä näkönen XD ja noi värit(pinkkipinkkipinkki) on hyvä lisäys eteski noihi leffajutuihi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *